Adverbiaux initiaux : perspectives en français et en finnois

Résumé Fr En Fi

Le présent article étudie les adverbiaux initiaux, c’est-à-dire en tête de proposition, dans une perspective contrastive français-finnois et avec une approche fonctionnelle. L’adverbial est ici le terme utilisé pour parler de circonstants dans un sens étendu. Nous partons de l’hypothèse que le statut des adverbiaux initiaux n’est pas identique dans les deux langues et travaillons sur un corpus de textes de presse comparable dans les deux langues. Quatre types de motivation sont relevés pour expliquer le positionnement initial de l’adverbial, tous liés à des questions thé­matiques : (1) l’adverbial initial entretient un lien anaphorique avec le contexte gauche et est utilisé pour créer de la cohésion textuelle ; (2) l’adverbial initial fonctionne comme un cadre pour la proposition qu’il introduit, ce que permet son emplacement au début de la proposition ; (3) l’adverbial initial sert à structurer le texte (portée cadrative) ; (4) l’emplacement initial d’adverbiaux de différents types dans des phrases qui se succèdent forme un moule textuel qui crée de la cohésion. La comparaison des deux langues révèle qu’effectivement, le français et le finnois n’utilisent pas les adverbiaux initiaux de la même façon. En français, leur emploi pour des fins textuelles semble plus important.

The study deals with clause-initial adverbials. It compares their use in French and Finnish using a functional approach. The premise is the hypothesis that the status of clause-initial adverbials is not identical in these two languages; the corpora used consist of journalistic texts. Four different kinds of motivation for the clause-initial use of adverbials are detected, each of them related to thematic questions: (1) the clause-initial adverbial has an anaphoric relation to something in the preceding context and is used to create and maintain textual cohesion; (2) the clause-initial adverbial creates a frame for the clause it introduces, which is made possible by its placement at the beginning of said clause; (3) the clause-initial adverbial is used for structuring the text (extended frame); (4) different kinds of clause-initial adverbials are used in sentences that follow each other in the text: this is a “textual mould” that creates cohesion. The comparison of French and Finnish reveals that indeed these two languages do not use clause-initial adverbials in an identical way. In French, they are more often used for textual purposes.

Artikkelin aiheena ovat lauseenalkuiset adverbiaalit, ja sen lähestymistapa on funktionaalinen. Adverbiaaleja vertaillaan ranskassa ja suomessa. Lähtökohtana on hypoteesi, jonka mukaan lauseenalkuisten adverbiaalien käyttötapa ei ole näissä kielissä samanlainen. Tutkimuksen aineistona ovat lehtitekstit. Adverbiaalin lauseenalkuista asemaa selittämään löytyy neljä erilaista motivaatiota, jotka kaikki liittyvät teeman käsitteeseen: (1) lauseenalkuisella adverbiaalilla on anaforinen suhde edeltävään kontekstiin, ja sitä käytetään luomaan tekstuaalista koheesiota; (2) lauseenalkuinen adverbiaali toimii aloittamansa lauseen kehyksenä tai puitteena – tämän mahdollistaa nimenomaan sen lauseenalkuisuus; (3) lauseenalkuiset adverbiaalit strukturoivat tekstiä (laaja kehys); (4) tekstissä esiintyy peräkkäisissä lauseissa erityyppisiä lauseenalkuisia adverbiaaleja: tällainen tekstuaalinen muotti luo koheesiota. Ranskan ja suomen vertailu paljastaa, että ne eivät tosiaan käytä lauseenalkuisia adverbiaaleja samalla tavoin. Ranskassa niiden käyttö perustuu enemmän tekstuaalisiin syihin.