Being Small and Outnumbered: Service and Sociocultural Exclusion Among Older Linguistic Minorities in Finland

Résumé En Fr Fi Sv

Our study aims to analyze the social exclusion of older Swedish and Finnish speakers living as linguistic minorities in bilingual municipalities in Finland, where municipal authorities are required to offer services in both languages. Data was taken from the 2016 Language Barometer Survey, measuring the quality of language services in bilingual municipalities (n=33). For the purposes of our study, we focused on 2,030 people between the ages of 60 and 84. We included four different language groups, unilingual Swedish and Finnish speakers and Finnish-Swedish bilinguals and examined two social exclusion domains: service and sociocultural exclusion. The results showed that living as a regional minority poses a greater challenge when it comes to social inclusion for the unilingual and bilingual Swedish minority, as opposed to the Finnish-speaking minority. We conclude that linguistic rights seem to be achieved in the most egalitarian way in bilingual municipalities where Swedish is the majority language.

Notre étude vise à analyser l’exclusion sociale de locuteurs du suédois et du finnois âgés vivant en situation linguistique minoritaire dans les municipalités bilingues de Finlande, qui sont tenues d’offrir des services dans les deux langues. Les données ont été tirées du Language Barometer Survey de 2016, qui mesure la qualité des services linguistiques dans les municipalités bilingues (n=33). Aux fins de notre étude, notre attention s’est concentrée sur 2 030 personnes âgées de 60 à 84 ans. Nous avons inclus quatre groupes linguistiques différents, suédophones ou finnophones monolingues et bilingues finnois-suédois, et examiné deux domaines d’exclusion sociale : la langue de service et l’exclusion socioculturelle. Les résultats ont montré que le fait de vivre en tant que minorité régionale pose plus de défis en matière d’inclusion sociale pour la minorité suédophone monolingue et bilingue, par opposition à la minorité finnophone. Nous concluons que la réalisation des droits linguistiques semble la plus égalitaire dans les municipalités bilingues où le suédois est la langue majoritaire.

Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida kaksikielisissä kunnissa kielivähemmistönä asuvien ikääntyneiden suomen- ja ruotsinkielisten sosiaalista ulkopuolisuutta. Kunnallisten viranomaisten tulee kaksikielisissä kunnissa tarjota palveluita molemmilla kielillä. Aineistona tutkimuksessa on käytetty vuoden 2016 Kielibarometriä, jossa mitataan kaksikielisten kuntien (n=33) kielellisten palveluiden laatua. Tutkimus sisältää 2030 60–84-vuotiasta henkilöä ja neljä kieliryhmää: yksikieliset ruotsinkieliset, yksikieliset suomenkieliset ja kaksikieliset, joilla on joko suomi tai ruotsi vahvempana kielenä. Tutkimuksessa tarkastellaan kieliryhmien sosiaalista ulkopuolisuutta palveluista ja sosiokulttuurisesta yhteenkuuluvuudesta. Tulokset osoittavat, että sosiaalinen osallisuus on haastavampaa ruotsinkieliselle (yksi- tai kaksikieliselle) kuin suomenkieliselle vähemmistölle. Voidaan todeta, että kielelliset oikeudet toteutuvat tasa-arvoisimmin kaksikielisissä kunnissa, joissa enemmistökielenä on ruotsi.

Syftet med studien är att analysera social exkludering av äldre svensk- och finskspråkiga som lever som språkliga minoriteter i tvåspråkiga kommuner i Finland. I tvåspråkiga kommuner måste kommunala myndigheter erbjuda service på båda språken. Data som används kommer från Språkbarometern 2016 och mäter kvaliteten på den språkliga servicen i tvåspråkiga kommuner (n=33). I studien ingår 2030 personer mellan 60 och 84 år. Vi inkluderar fyra olika språkgrupper: enspråkigt svenskspråkiga, enspråkigt finskspråkiga samt tvåspråkiga med antingen finska eller svenska som starkare språk och studerar språkgruppernas sociala exkludering från service och sociokulturell samhörighet. Resultaten tyder på att det är mer utmanande för en svenskspråkig regional minoritet (enspråkig eller tvåspråkig) att bli socialt inkluderad, än vad det är för en finskspråkig minoritet. Vi drar slutsatsen att språkliga rättigheter uppfylls mest jämlikt i tvåspråkiga kommuner med svenska som majoritetsspråk.